Täytyy käväistä täälläkin hehkuttamassa elämäni uusinta mullistusta. Tarton ensimmäinen Prisma nimittäin avasi ovensa keskiviikkona. Tokihan siellä oli käytävä ihmettelemässä jo heti avajaisiltana, ja kummasti auton nokka on kääntynyt sinne jo toisenkin kerran tällä viikolla. Tallinnassahan Prismoja on jo useita, ja tätä etelän ihmettä on odotettu kuin kuuta nousevaa jo muutaman vuoden ajan.

Toki näitä täkäläisiäkin marketteja riittää, mutta konseptina Prisma tuo jotain ihan uutta: vihdoinkin kauppa, josta saa kaikkea saman katon alta. No, mittakaava on toki pienempi kuin Suomen jättimarketeissa, mutta silti peittoaa Konsumit, Rimit ja Maksimarketit mennen tullen. Mutta - mikä tärkeintä - ruokavalikoimaa riittää, ja hyllyissä on mukavalla tavalla myös Suomesta tuttuja, mutta täällä tähän saakka tuntemattomia tuotteita.

Sitä on siis kiittäminen, kun uunissani kypsyy parhaillaan pakastealtaan peruna-sipulisekoituksella ja kevytruokakermasta höystetty kinkkukiusaus. Ja aamupalaksi nautin tovi sitten (eines)karjalanpiirakoita ja lapsuudelta maistuvaa kaakaota. Salmiakista, juustonaksuista ja valiojäätelöstä nyt puhumattakaan. Pientä luksusta tähän harmaaseen arkeen.

Enkä muuten ole todellakaan ainoa, joka on kehittänyt itselleen euforian tästä asiasta. Tällä viikolla Tarton suomalaisopiskelijoiden suosituin Facebook-puheenaihe on ihan satavarmasti ollut juuri tämä samainen tapahtuma. Minä ja moni muukin kokee elämänlaatunsa kohonneen kertaheitolla.

Kakkospuheenaihe onkin sitten ollut tämänviikonloppuinen Tarton kansainvälinen koiranäyttely. Itse en kehiin osallistu, mutta ajattelin kuitenkin käydä pyörähtämässä paikan päällä, kunhan vähän tokeennun viimeöisestä klinikkavuorosta.

Mukavaa marraskuista sunnuntaita! Täällä on ihana, kirpakka nollakelin päivä. Aurinko paistaa sinisellä taivaalla. Täytynee hilautua lenkkipolullekin karvakorvien kanssa. Kunhan vielä hetken fiilistelen näissä suomiruokatunnelmissani. :)