Vettä sataa, lumi sulaa. Aivotkin sulaa. Toivon mukaan vajaa pari kuukautta kevätlukukautta jäljellä, kalenterissa 13 välikoetta tai tenttiä. Hohhoijaa...

Tein henkilökohtaisen ennätykseni räkätautien suhteen, kun podin äskettäin jo kolmannen flunssan parin kuukauden sisään. Nyt saisi kyllä pöpöt pysyä loitolla loppukevään, jotta saan kouluhommat tehtyä mallikkaasti ja ajallaan.

Kesätyöasiat etenevät tuskastuttavan hitaasti. Odottelen toiveikkaana yhteydenottoa paristakin paikasta.

Selailin joku aika sitten aiempia blogikirjoituksiani. Vielä viime vuonna jaksoin pohdiskella ja innostua. Nyttemmin elämä on kai jo vakiintunut niin tiukasti urilleen, ettei ole enää tarvetta jatkuvalle analyysille.

Välillä on käynyt jopa mielessä blogin jättäminen tauolle. Sitten aina sähköpostiin kolahtaakin viesti joltakin innokkaalta lukijalta. Onhan tämä kirjoittelu mukavaakin, etenkin, jos se jotakuta ilahduttaa, mutta välillä tulee tunne, että homma junnaa paikallaan. Yksi mahdollinen lääke, jota salaa olen toivonut, olisi ahkerampi kommentointi.

Olisi hauska tietää, mikä saa teidät palaamaan tämän blogin ääreen, ja millaisia juttuja täältä toivoisitte löytävänne. Aika pitkälti kirjoittelua tietysti määrää opiskelujen tempo: välillä ei kertakaikkiaan ole aikaa pitkille haaveilutuokioille, toisinaan taas yllätän itsenikin pohdinnoillani. Mutta jos haluaisit lisää kirjoittelua jostain tietystä aiheesta, niin laita viestiä joko kommenttilaatikkoon tai sähköpostiin - katsotaan, mitä voin tehdä.

Siksihän minäkin tätä kirjoitan - jotta olisin olemassa, jotta jättäisin jonkin, edes pienen, jäljen tähän aikaan ja avaruuteen.  Nti Herriot kävi täällä, kävitkö sinäkin? Jätä puumerkkisi tai terveiset!

Ja hei, pilvien välistä pilkottaa aurinko juuri nyt! :)

Tämä on kai majavan tekosia? Löytyi lenkkipolun varrelta.