Onpas taas päässyt kirjoitusväli venähtämään. Ei oikeastaan ole ollut mitään erityistä kerrottavaakaan. Opiskelut ovat pitäneet sopivan kiireisenä, ja yli jääneen ajan olen kuluttanut mm. kahden flunssan potemiseen. Säätila on ollut enimmäkseen harmaa.

Agilitykausi alkoi viikonloppuna. Oli huisia! Koira kiljui riemusta, kun tajusi, mihin tehdään lähtöä.

Saatiin digiboksi toimimaan. Pidettiin bileet. Leivottiin laskiaispullia ja mokkapaloja ja laskettiin pulkkamäkeä keskellä yötä siihen asti, että saatiin häätö. Siis sieltä mäestä. Tartto on ankea tähän aikaan vuodesta. Voi kesä, missä kuhnaat? Neuloin villasukat ja kämppiksen koiralle treenitakin.

Kaduilla on vaarallisen liukasta. Annelinnan puolella ehkä muutenkin. Joku tyttö puukotettiin siellä kuoliaaksi, kun ei ollut lainata tupakkaa.

Puolitoista kuukautta on taas vierähtänyt, ja alan pikkuhiljaa kaivata Suomeen. Salmiakki on loppu, ruisleipää tekisi mieli. Pitäisi kai opetella leipomaan sitä itse? Ruuan ja muidenkin elinkustannusten hinta on kallistunut, saatiin puhuttua vuokraa vähän alaspäin. 

Vireillä on pari kiinnostavan oloista kesätyökuviota. En ole vielä itsekään ihan varma, mitä haluan. Onneksi tässä on vielä aikaa.

Ehkä vähän huijasin, kun kirjoitin, ettei ole mitään kerrottavaa. Oikeasti sitä olisi, mutta ujostuttaa vielä liikaa huudella asiasta sen kummemmin. Sanotaan vaikkapa niin, että on ollut vähän sutinaa. Pitkästä aikaa. Kivaa, hih!