Koko viikon aikataulu voi mennä silmänräpäyksessä pyrstölleen.

Lähdin eilen koulun jälkeen tavalliseen tapaan koiran kanssa iltalenkille. Eipä päästy kovin pitkälle, kun naapuritalon pihasta syöksyi valtava mastiffi ja selätti oman päänsä kokoisen pikkukoirani ketoon. Iso koira rähisi, pieni koira kiljui kuin pistettävä sika, minä huusin ja raivosin koiralle, yritin työntää sitä polvella syrjään, mutta tilanne laukesi vasta koiran omistajan ehtiessä paikalle ja vetäessä koiransa sivuun. Ensin luulin, että koirani selvisi ehjin nahoin (tarkistin tietysti ensimmäisenä kaulan ja pään), mutta sitten huomasin kylkeen tulleen haavan. Sain omistajan käyntikortin, hain kotoa koiran paperit ja lähdin taksilla pieneläinklinikan päivystykseen. Siellä haava puhdistettiin ja ommeltiin kolmella tikillä kiinni. Isoimman, ilmeisesti kulmahampaasta tulleen haavan lisäksi karvattomaksi ajetulla iholaikulla näkyy myös etuhampaiden jäljet. Tulin kotiin mukanani tärisevä, lääkepöpperöinen koira, jolla on muovitötterö päässä. Raasu ei halua juoda eikä syödä eikä lähteä ulos. Se nukkui osan yötä istuallaan, kun ei osannut käydä makuulle kaulurin kanssa. Sitten, kun autoin sen makuulle, tyynyn pään alle ja peiton päälle, se nukkui rauhassa vieressäni. Hain luennolle mennessäni purkin kaliumpermanganaattia ja lääkkeet  klinikan apteekilta; 5 pv:n kipulääke- ja 10 pv:n antibioottikuurit. Tähän mennessä rahaa on kulunut jo viitisenkymmentä euroa. Jos kaikki menee hyvin, päälle tulevat enää tikinpoistokäynnin kulut. Haava on kuitenkin sellaisessa paikassa, johon kertyy helposti nestettä. Jos haava äityy tulehtumaan, siihen joudutaan luultavasti laittamaan dreeni. Toivottavasti pääsen toisen koiranomistajan kanssa sopimukseen kulujen korvaamisesta. Kaupungin järjestyssäännön mukaan tilanteessa ei mielestäni ole paljon tulkinnanvaraa: jos 20 metrin säteellä on muita koiria tai ihmisiä, on koira pidettävä kiinni enintään metrin päässä omistajasta, ja vaarallisella koiralla olisi aina julkisella paikalla oltava kuonokoppa.

Tämmöistä dramatiikkaa tällä hetkellä. Peruin ratsastustunnin, ettei tarvitse jättää tuota riepurukkaa yksin koko illaksi. Pitäisi lukea kokeisiin, mutta ajatukset eivät oikein tahdo pysyä kasassa. Prioriteetti numero 1 on tällä hetkellä se, että saan koiralle nestettä elimistöön ja pidän haavan puhtaana ja koiran lämpimänä. Kaikki muu joutaa toistaiseksi odottaa.