Kiirettä pitää.

Maanantain juhlatilaisuus jäi väliin, koska saliin ei mahtunut enää, vaikkao limme hyvissä ajoin perillä. Ehkä ihan hyvä niin, sillä yksikään meistä suomalaisista ei ollut tietoinen paikallisesta pukukoodista: muut fuksit ("rebaset" eli ketut) saapuivat paikalle tummissa puvuissa ja juhlaleningeissä.

Tiistaina oli ensimmäiset luennot ja illalla kävin ratsastamassa (vakiotunti 100 EEK eli 6,40 e). Putosin kerran, mutta selvisin hengissä. Keskiviikko ja torstai vierähtivät myös koulunpenkillä ja keskiviikkoiltana Tarton suomalaisten eläinlääketieteen opiskelijoiden ainejärjestö SUOLET Ry piti meille tervetuliaisillan. Nyt torstaina alkuillasta iso osa meidän porukasta on lähtenyt Suomeen. Me muutamat peränpitäjät järjestämme omaa kivaa viikonlopuksi. Huomenna käymme ottamassa rabiesrokotukset ja viikonloppuna alan pakkaamaan tavaroitani muuttoa varten.

Kävimme tänään suureläinklinikalla tutustumassa tuleviin työtehtäviimme. Arvoimme nimittäin tänään navettavuorot. Kolmen päivän työjakson ajan käymme klinikalla auttamassa eläinten hoidossa ja ruokinnassa sekä siivoamassa. Aamuvuoro alkaa seitsemältä ja kestää niin kauan kuin töitä riittää, iltavuoro neljältä ja loppuu myös päivästä riippuen, töiden mukaan. Navettapäivinä joutuu siis olemaan pois luennoilta. Navettaharjoittelu on vähintään yhtä tärkeää kuin koulunpenkillä istuminen: valmentautumista tulevaisuutta varten. Klinikan pääeläinlääkäri muistutti meitä siitä, että eläinlääkäri on eläinlääkäri 24 tuntia päivässä, 365 päivänä vuodessa. Navettapätkä on hyvää harjoitusta pitkiä päivystysrupeamia ajatellen.

Navettatöitä varten pitäisi hankkia turvakengät ja anatomian labratöihin mm. työtakki, käsineitä, päähineitä, skalpelleja ja pinsetit. Rahanmeno on näköjään taattua näin opintojen alkuvaiheessa. Kelan tukipäätöstä odotellessa...