Päivän ykköspuheenaihe oli täälläkin, ainakin suomalaisten keskuudessa, Jokelan tragedia. On kertakaikkisen vaikeaa ymmärtää, miten ihminen voi olla niin täynnä kylmää ja tunteetonta vihaa, että ajautuu tappamaan syyttömiä sivullisia. Jokaisella ihmisellä on oikeus tehdä omalla elämällään mitä haluaa, kunhan ei terrorisoi muita omien valintojensa seuraamuksilla. Nuoren miehen ajautuminen mielettömiin tekoihin on äärimmäisen surullista, sekä tekijän itsensä että uhrien kannalta. Turhia kuolemia on vaikea hyväksyä.

Mediamyllytys jatkunee aiheen tiimoilla vielä pitkään. Pääministeri Vanhasen mukaan tapaus jättää syvän viillon suomalaisten turvallisuudentunteeseen. Se pitää varmasti paikkansa. Ulkosuomalaisen mielikuvissa Suomi on aina puhtaampi, kauniimpi, rauhallisempi ja turvallisempi - onko enää? Syyskuun yhdennentoista terrori-iskujen jälkeen sanottiin, ettei maailma ole enää entisensä. Eilisen tapahtumat säilyvät ihmisten mielissä pitkään. En tiedä, muuttuuko Suomi tästä miksikään, mutta ainakin hetken verran ihmiset toivottavasti muistavat, miten pienestä elämä voi olla kiinni. Jokainen katse, jokainen kädenpuristus voi olla viimeinen.

Tänä iltana palavat kynttilät Jokelan uhrien muistoksi.