Aurinko paistaa, vettä sataa, nurmea niitetään, nurmea paalataan. Tuoksuu heinälle, AIV:lle ja lehmille. Eilen suoriuduin ekaa kertaa iltalypsystä täysin itsenäisesti.

Olen nauttinut täysin siemauksin maaseutuseikkailustani, eikä paluu kaupunkiin hirveästi houkuttele. Motivaatio palata vanhoihin, kuluneen tuttuihin kesätyökuvioihin on tällä hetkellä aika matalalla. Vakuuttelen itselleni, että viimeistä kesää. Nyt ehkä ihan oikeasti. Ensi vuonna siemennys- ja pieneläinharjoittelua, sitä seuraavana klinikkaharjoittelua Viikissä ja Mäntsälässä. Ja sitä seuraavana jo ihan oikeita eläinlääkärin töitä väliaikaisin praktiikkaoikeuksin. Oikeesti, vau.

Postilaatikkoon tipahtelee kyselyitä Maaülikoolin hakukuvioista. Kaikki tarpeellinen info löytyy yliopiston kotisivuilta ja hakuaikaakin on vielä pari viikkoa jäljellä. Laittakaahan ne kirjeenne ajoissa postiin. Minä kuvittelin aikoinani, että posti tottakai kulkee Viroon parissa päivässä, ja jouduin turvautumaan lähettipalveluun (tosin odotin uutta passiani ym. dokumentteja vielä viimeisen hakuviikon alussa, koska ylipäätään keksin koko idean tänne hakemisesta niin myöhään). Jotta ensi viikon lopulla kirjettä matkaan, kirjattuna ja ykkösluokassa, mars!

Tämmöistä tällä kertaa. Kohta pitää taas kiskoa haalarit niskaan ja painua huutelemaan lehmiä lypsylle. Ai niin, kätilöksikin pääsin! Todisteena kuva alla.